Se oli vähän elämäänsä eksynyt.
Tiesi mitä halusi,vihdoin.
Mutta tie perillepääsyyn oli hukassa.
Eikä rinnalla ollut sellaista jonka kanssa halusi eksyä.
Sielu oli arka,alistettu.
Nousseena pohjalta kantoi arpia ja haavoja.
Silti aikoi uskaltaa.
Haluaisi vain käden johon tarttua kun epäusko sattuu kohdalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.