Lenkkarit märkinä ja tukka liiskassa.
Mutta töitä tehtiin.
Kuolema korjasi ja uutta tuli.
Kuolemanputkeen.
Odottamaan poispääsyä.
Paha niillä oli ja usein kodinhoitajallakin.
Mutta minkäs teet.
vartin keikka ja moi.
Kiire oli.
Töihin.
Töissä
Töistä pois.
Pitsiverhon katveessa
Joillakin tarinoilla on kasvot,toisilla nimet.Joitain tarinoita et kuule,toisiin kyllästyt.Elämä on hetkien helminauha.
sunnuntai 19. marraskuuta 2017
Parempi nainen
Luovuta jo.
Ole kusipää kun sitä luontaisestikin olet.
Ei se paskaläjä hienommaksi muutu vaikka kimalteella kuorrutat.
Sä oot ihan liian kaukana maasta.
Itse nostettuna.
Hyvin tehty.
Jos niin halusit.
Ole kusipää kun sitä luontaisestikin olet.
Ei se paskaläjä hienommaksi muutu vaikka kimalteella kuorrutat.
Sä oot ihan liian kaukana maasta.
Itse nostettuna.
Hyvin tehty.
Jos niin halusit.
Asiakaspalvelija
Ne pyristelee siinä tiskillä kun kalat kuivalla maalla.
Ne haukkoo henkeä ja räpistelee.
Niillä on paha olla ja melkein nyyhkii.
Anna niille kahvikuponki ja ole pahoillasi.
Ja asiakastyytyväisyys palaa.
Ne haukkoo henkeä ja räpistelee.
Niillä on paha olla ja melkein nyyhkii.
Anna niille kahvikuponki ja ole pahoillasi.
Ja asiakastyytyväisyys palaa.
sunnuntai 1. lokakuuta 2017
Kuolemanväsynyt
Sellaista kummaa kipua.
Kihelmöintiä iholla.
Ihon alla.
Silmissä hiekkaa.
Karhea kurkku.
Ahdistus rintalastan alla.
Oliko tämmöinen ihan oikea tapa.
Elää ja olla.
Herätä joka saatanan päivä.
Mennä unille öisin.
Valvoa ja miettiä mikä helvetti huomenna.
Oikeasti.
Kihelmöintiä iholla.
Ihon alla.
Silmissä hiekkaa.
Karhea kurkku.
Ahdistus rintalastan alla.
Oliko tämmöinen ihan oikea tapa.
Elää ja olla.
Herätä joka saatanan päivä.
Mennä unille öisin.
Valvoa ja miettiä mikä helvetti huomenna.
Oikeasti.
Mies eikä mikään poika enää
Äh, olet kuin korvamato.
Palaat aina.
Mielenpäälle.
Olet joskus kassajonossa mukana.
Joskus työpäivää piristämässä.
Ajoittain valvot kanssani.
Aina sinä palaat.
Ole siinä.
Mielenpäällä.
Sydämen syrjässä.
Palaat aina.
Mielenpäälle.
Olet joskus kassajonossa mukana.
Joskus työpäivää piristämässä.
Ajoittain valvot kanssani.
Aina sinä palaat.
Ole siinä.
Mielenpäällä.
Sydämen syrjässä.
torstai 2. maaliskuuta 2017
Sinnikäs nainen
Olihan se noloa.
Seisoa leipäjonossa.
Almuja ottaa vastaan.
Ei ottaisi
Ellei pakko
Nyt oli.
Kyyneleet poltti kirvellen.
Silmäluomien alla piilossa.
Ei niitä näytille anna.
Sitä iloa ei pilkkaajille anna.
Että itkisi tässä ja näkyvillä.
Itkisi sitten kun lapset nukkuvat.
Katsoisi niiden viatonta unta.
Toivoisi niille helpompaa elämää.
Edes jonossa muiden kanssa ei yhteyttä.
Kaikkia hävettää.
Jotenkin se on oma vika ja syy.
Niin alas on vajottu.
Mutta ei siellä hymyilläkään.
Ei ilo ole meidän asia.
Eikä sitä jaossa ole.
Jaossa on muutaman päivän selviytyminen.
Ja se ei anna vielä iloa.
Se tuo murheen Entäs sitte?
Seisoa leipäjonossa.
Almuja ottaa vastaan.
Ei ottaisi
Ellei pakko
Nyt oli.
Kyyneleet poltti kirvellen.
Silmäluomien alla piilossa.
Ei niitä näytille anna.
Sitä iloa ei pilkkaajille anna.
Että itkisi tässä ja näkyvillä.
Itkisi sitten kun lapset nukkuvat.
Katsoisi niiden viatonta unta.
Toivoisi niille helpompaa elämää.
Edes jonossa muiden kanssa ei yhteyttä.
Kaikkia hävettää.
Jotenkin se on oma vika ja syy.
Niin alas on vajottu.
Mutta ei siellä hymyilläkään.
Ei ilo ole meidän asia.
Eikä sitä jaossa ole.
Jaossa on muutaman päivän selviytyminen.
Ja se ei anna vielä iloa.
Se tuo murheen Entäs sitte?
Kuolemanväsynyt
Se yritti noukkia tähtiä taivaalta.
Että antaisivat kuollutta valoaan
tähän kuolleeseen sieluun.
Yritti niellä tähtipölyä
meinasi tukehtua.
Olisihan sekin ollut tapa lähteä.
Ei niistä valoksi eikä iloksi ollut.
Yö oli kauniimpi ilman valoa.
Että antaisivat kuollutta valoaan
tähän kuolleeseen sieluun.
Yritti niellä tähtipölyä
meinasi tukehtua.
Olisihan sekin ollut tapa lähteä.
Ei niistä valoksi eikä iloksi ollut.
Yö oli kauniimpi ilman valoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)