Kolmatta kertaa kissarajausta vetäessään
epäröi hetken verran.
Helppohan ne oli raahata sänkyyn
odottaa että sammuisivat.
Lompakoista tuurilla vuokrarahat
ainakin hampurilaisen verran.
Kaikki oli kotiinpäin.
Joskus pieniä muistoja mukaan.
Parhaita oli taskuista löytyneet sormukset.
Kiusaa se oli pienikin kiusa.
Pienenä tyttönä kyseli etanoilta,
olisiko sitä auringonpaistetta ja poutaa.
Eipä ollut nyt etanaa,
risukasa kylläkin jossa kaulaansa myöden.
Mahtasiko sinne sitä aurinkoa saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.