Aina oli ollut ruma,
ja kenties siksi näki kaikkialla kauneutta.
Rumaahan sai kohdella vähän kehnosti,
kaunista kohdellaan kauniisti.
Joskus toivoi saavansa hellyyttä maailmalta,
edes häivähdyksen hyväksynnästä
ja hyvänolontunteesta.
Oli jo tottunut lakaisemaan pimeimpiä kolkkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.