Kenkänsä hän oli aina kiillottanut itse,
kyllä sen taidon armeijassa oppi joka sälli.
Ja kengät ne miehen tekee.
Äitimuorikin tuumi ettei linttakenkäiseen ole luottamista.
Oli silti isän aikoinaan huolinut.
Ja naisella hän katsoi kenkiä,
kyllä ne muut osat sieltä löytyy sitten myöhemmin,
jos sinne asti päästiin.
Mutta kengistä sitä hienon naisenkin tuntee.
Tanssilattialla näki jos jonkinlaista,
että joku viitsikin työkengissä tanssireissulle.
Ja entäs ne tennarintapaiset,ei naisen jalkaan tehtyä.
Kyllä se on tytöt korkokenkä ja taipuisa nilkka.
Ja jos yläpäästä löytyy hymyhuulet niin ainakin tanssia saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.