Avioeron jälkeen alkoi elää
hengittää ja olla oma itsensä.
Olihan se nyt saatana että tässä iässä.
Vanhana ymmärsi mitä halusi.
Ei vaimo paha ihminen olllut,
mutta naimisiin ei olisi pitänyt.
Ja olihan ne lapset,
maailmalla jo liitivät.
Kumma että oli puutarhamyymälässä
haistanut elämän,
nähnyt kaikki ne värit.
Ikinä ennen ei hittojakaan piitannut.
Joi vihreää teetäkin ..kele,
ja kokkasi wokkia.
Pullaa vain sunnuntaisin.
Entinen mies oli vain pullamössömuisto.
Elämä alkoi avioerosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.