Ihan kovasti nauratti naisia.
Ei se oikein erottanut aitoa ja feikkiä.
Naurua.
Sillä oli aina vitsi huulilla,
tosin se oli kuultu jo monasti.
Jokin sai vaivautuneesti naurahtamaan.
Fiksusti ois voinu vihjata;
vaihda levyäs,neulakin rahisee.
Kyllä sen lumoihin näytti jotkut lankeavan.
Kai se on keski-ikäisen naisen pahin vihollinen,
ikääntymisen tuoma epävarmuus.
Sitten tulee sopivasti Hra Hipelöivä,
kutittaa ja kikatuttaa.
Ja sinne niitä tippuu,
ylikypsiä omenoita sen syliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.