Maatessaan nuhaisena sohvalla
tuli harvoja koti-ikävän hetkiä.
Kun joku peittelisi lämpimästi,
silittäisi hiuksia
toisi lämmintä herukkamehua.
Ikkunan takaa kuului liikenteen etäinen pauhu.
Poraskäytävässä ovet kolisivat kumeasti
juoksuaskeleita harmailla betoniportailla.
Kaikki tuntui olevan kaukana nyt.
Kipeänä tuntui tavallistakin yksinäisemmältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.