Oli jo tottunut,
tiesi ihan tarkasti sentilleen maitopurkit,leivät
ruokakaupan tarjonnan oikeastaan läpi.
Kaikkein pelottavinta oli että oli tottunut,
jollain tapaa alistunut.
Tätä se olisi nyt ja aina.
Ajasta iäisyyteen.
Koska lakkasi uskomasta?
Eikä se edes surettanut,
se vain oli niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.