Hamstrasi alehyllystä karamelliä.
Möivät halvalla sesonkiherkkuja.
Ne otti pois paketeista ja laittoi paperituuttiin.
Ja jo vain oli penskoille annettavaksi,
niille kaukasimpien sukulaisten.
Ja kai niitä tonttinaapurien riiviöitäkin muistettava.
Joulu oli iloista antamisen aikaa.
Pirun kalliiksi se kävi.
Halusi kuitenkin olla se joka antaa.
Etteivät pääsisi juoruamaan kitsaudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.