Iso läjä sarjakuvia,
alkoi vähän lapsettaa.
Dekkareita oli hakemaan mennyt
paikalliseen ylihinnoiteltuun divariin.
Oli huomannut sarjakuvapinkat vähän syrjemmässä,
heikkokuntoisia,monesti luettuja.
Myyjä varmaan hieroskeli käsiään tyytyväisenä yhteen
kun eroon mokomasta läjästä pääsi.
Ylihinnoiteltunakin yksi loman parhaita hankintoja.
Istua vain pihanurkassa
pehmustetulla lepotuolilla ja selata sankarien elämää.
Välillä sulkea silmät ja antaa tuulen kääntää sivuja,
puuskien heitellä lehtiä.
Äitimuori antoi aikoinaan pikkupalkkaa,
niin se sitä kutsui.
Sanoi että pistäppä poika säästöön.
Ja poika oli kipaissut kaupasta sarjakuvia joka kerta.
Kyllähän äitimuori oli arvannut,
siivosi lehtiä huoneen lattialta monet kerrat.
Kerran oli kysynyt;jäikös yhtään lantteja taskunpohjalle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.