Sireenien tuoksu
se toi mieleen lapsuuden.
Kauan sitten,osittain hataran.
Mutta kotipihaa koristivat sireenit,
lilat.Tottakai.
Äitinsä sanoi ettei valkoista sovi,
se on paremman sakin tuoksuja se.
Äiti oli kuollut kun sireenit huumaavimmillaan.
Pyysi kuolinaamuna sisälle oksia.
Vaikka ne ovat äidin kuoleman kukkia,
on niissä enemmän hellyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.