Nainen

Kyllä nainen vielä muisti
joskus muistelikin.
Vaikka miehen kuva jo hieman himmentynyt
oli jokin kipinä sydämessä tallella.
Muisti profiilin,
äänen ja silmänsä.

Koskaan eivät pidemmälle,
tuttavia,jotain kavereita.
Nainen mietti mahtaisiko mies koskaan muistella,
oliko hän kaivanut pesän toisen sieluun.
Muisteliko mies
vai oliko se kaikki naisen kuvitelmaa.
Jotain toiveunen ja lämmön sekoitusta.

Nainen muisti äänen joka sai kehräämään
hauskat juttelut joiden ei halunnut loppuvan.
Koska oli vain niin hyvä olla
ilman mitään olemisen pakkoa.
Läheisyys jossa ei kosketusta tarvittu.
Kun jokin nimeämätön leijui ympärillä
sai pumpulipesän rakentumaan.

Muisteliko mies niitä ohimenneitä pieniä hetkiä?
Oliko miehellä koskaan ikävä hiljaisuuden sykettä,
kun ei puhuttu,hiljaisuuskin oli luontevaa.
Kohtaisipa joskus vielä,
edes ohimennen,voisi katsoa silmiinsä.
Oliko se katse vain kuvitelmaa?