Työkaveri sanoi kerran että aikoo kyllä
nyt rakastua, oli päättänyt niin.
En minä päättänyt rakastua sinuun.
En todellakaan.
Se vain tapahtui jossain sielun ja mielen
sopukoissa hiljalleen.
Minä olen aina pitänyt sinusta.
Sinä olet miellyttävä ja reilu tyyppi.
Sinun kanssasi on helppo olla.
Olla vaan kuka on.
Ja kun tajusin mitä minä tunnen
tuli jonkinlainen häpeä ja hämmennys.
Tajusin silloin kun sinä poistuit elämästä.
Jäit sinne entiseen elämään.
Mutta se tunne ei sitten poistunutkaan.
Siellä se kukoistaa, mielessä.
Kuten en valinnut rakastua
En voi valita rakkauden katoamista.
Sinä olet minun salainen aseeni
arjen harmauden keskellä.
Voi kun voisin joskus sen sinulle sanoa
miten paljon sinä minulle merkitset.
Minä en ole sinulle kuin "joku tuttava "
yksi ihminen monien joukosta .
Eikä sekään haittaa,
ei se vie minun iloani sinusta pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.