Siinä varmaan kävisi niin että sulaisi
jos joku koskisi.
Iho muisti hämärästi
intohimo uinui jossain seitissä.
Siellä se sykki,
toisen ihmisen kaipuu.
Onneksi tiskialtaaseen oli helppo hukuttaa himonsa,
unohtaa jonnekin pyykkikasan alle.
Joskus se hiipi muistikuvien laelle,
välähdyksenä.
Sellainen värähdys jossain selkäytimessä,
perhoset lehahtivat vatsanpohjalla.
Se oli kuin saippuakupla,
ilmestyi kauniina,kaikissa väreissä.
Hajosi äänettömästi
ei ollut missään.
Ilmestyäkseen taas johonkin,
uudestaan ja uudestaan.
Elähtäneen naisen halu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.