Yksinäisyydessään tappoi itsensä,
moneen kertaan.
Kaikilla konsteilla oli kuollut.
Ennen ne tulivat vain öisin,möröt.
Nyt ne ilkkuivat päivälläkin.
Elämä oli saman toistoa,
päämäärätöntä ja raskasta.
Onnensäteet eivät osuneet
kaikessa meni jokin pieleen.
Miksi sitä pitäisi vain sietää,
miksi pitäisi vain jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.