Paiskasi oven kiinni,heitti takin lattialle.
Istahti itsekkin eteisen räsyn päälle.
Kaivoi kassista nirisevän nahkaisen parin.
Uuden nahan kirpeä tuoksu.
Käsille pehmeän liukas pinta,
korkolapuissa naarmuton neitsyys.
Marketin kenkäosastolla kukaan ei vienyt tolppakenkien luo,
valkoisten mitäänsanomattomien rivistölle.
Sai astella kenkäkaupan kokolattiamaton hiljaisuuteen,
nahan ja mokan pyhättöön.
Nauttia kiiltävistä matkaansa odottavista kenkäpareista,
ihailla kiiltonahan pientä tuhmaa tuntua,
hyväillä mokkaisen virheetöntä pintaa jättäen siihen sormensa hennon vanan.
Kenkien kutsu oli yllättänyt,miten viettelevää.
Tuikitarpeellisen vastustamaton maailma.
Kukaan ei sanonut "nämä me otetaan,nämä kestävät"
sai sovittaa,ihailla,himoita.
Nyt veti jalkaansa uuden pitkävartisen parin,
haaveili hetken ennenkuin tajusi voivansa itse päättää.
Nauroi ääneen ilosta heittäytyen selälleen
nostaen uuden parin verhoamat jalkansa ilmaan.
Käänteli jalkojaan,nautti ja katseli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.