Silpaisi sormeensa haavan
leipää leikatessa,aikuinen mies.
Kaapista löytyi yksi ainut laastari.
Kukkakuvioinen,entisen rakkaan hankkimia.
Ei sille passannut edes tavalliset laastarit.
Piti olla jotain nätimpää.
Huuhdellessaan haavaa
punertavan veden kieppuessa viemäriin
alkoivat kyyneleet virrata suolaisena sekaan.
Kukkalaastari toi naisen tuoksun taas sivelemään kasvoja
korvissa etäisesti hyräilynsä.
Istui kukkalaastari sormessaan pitkään ikkunan äärellä ja odotti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.